10.8.2016

YLEISTÄ ASBESTISTA

Vuoden 2016 alusta asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvattiin uudella lailla (684/2015) eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista ja valtioneuvoston asetuksella (798/2015) asbestityön turvallisuudesta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset ja määräykset. Asetuksella säädetään asbestityöhön liittyviä menettelyjä ja asbestipurkutyön suunnitelmien, menetelmien, työvälineiden ja henkilösuojainten käyttöön liittyviä vaatimuksia.
1.1.2016 muuttunut asbestilainsäädäntö tiukensi vaatimuksia kodin sekä taloyhtiöiden remontti- ja korjaushankkeiden suhteen. Keskeisiä vaatimuksia remonttien kannalta ovat seuraavat:

  1. Asbestikartoitus

    • Asbestikartoitus tulee tehdä kaikkien ennen vuotta 1994 valmistuneiden rakennusten rakennusurakoiden yhteydessä. Näitä ovat esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremontit, linjasaneeraukset sekä julkisivu- ja parvekesaneeraukset. Rakennuttajan on huolehdittava, että asbestikartoitus tehdään ennen hankkeen aloittamista.
    • Asbestikartoituksessa selvitetään kaikkien remontoitavien rakennusosien asbestipitoisuudet. Kartoitus tehdään silmämääräisesti sekä näytteitä ottamalla. Vain kartoitettuja rakenteita voidaan purkaa, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa.
    • Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti ja selvitettävä asbestin laatu ja määrä. Paikallistamisella tarkoitetaan asbestin sijainnin selvittämistä ja merkitsemistä piirustuksiin mahdollisimman yksiselitteisesti.
    • Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen riittävästi perehtynyttä henkilöä. Henkilöllä tulee olla kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen.
    • Asbestikartoitus pitää dokumentoida ja liittää rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan.

  2. Asbestipurkutyö

    • Asbestipurkutyöstä tulee tehdä ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle.
    • Asbestipurkutöitä saa tehdä vain asbestipurkuun valtuutettu urakoitsija tai henkilö, joka on saanut asbestipurkutyöluvan. Asbestipurkutöiden suorittamisen edellytyksenä on, että kaikkien työntekijöiden tulee rekisteröityä asbestipurkutyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin. Rekisteriä ylläpitävä lupaviranomainen on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue.
    • Asbestipurkutyölupaa ei tarvita
      • lyhytkestoisiin huoltotöihin, joiden yhteydessä ei käsitellä murenevia asbestimateriaaleja
      • hyvässä kunnossa olevien asbestia sisältävien materiaalien kapselointiin tai päällystämiseen
      • asbestikartoitukseen ja muuhun näytteiden ottoon
    • Asbestipurkutyöhön ryhtyvän urakoitsijan tulee tehdä aina kirjallinen turvallisuussuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet työn ja työympäristön turvallisuuden varmistamiseksi.
    • Asbestipurkutyö on tehtävä siten, että asbestipölyä muodostuu mahdollisimman vähän ja muodostunut pöly poistetaan syntymiskohteessaan. Asbestipurkutyön suorittamisen jälkeen on mittauksin varmistettava, että altistumisalue on huolellisesti puhdistettu asbestista ja asbestipitoisesta materiaalista. Tilojen puhdistuksen jälkeen asbestia ei saa altistumisalueen ilmassa olla enempää kuin 0,01 kuitua kuutiosenttimetrissä ilmaa.

Mistä asbestia löytyy ?

Asbestia on käytetty mm. lämmön- ja paloneristeenä, asbestisementtilevyissä, lattiamateriaaleissa, laivanrakennuksessa, kitkamateriaaleissa ja tiivisteissä. Käyttö on kielletty eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vuoden 1994 alusta. Asbesti on mineraalikuitu, jota esiintyy eri muodoissa (mm. krysotiili, krokidoliitti). Asbesti aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista.

Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuonna 1987. Lähes kaikissa vielä nykyisin peruskorjattavissa rakennuksissa on asbestia.

Yleisimpiä asbestimateriaaleja ovat:

  • lämmöneristemassat: putkieristeet, kattilat, varaajat
  • ruiskutetut eristeet: akustiset katot, ilmanvaihtokanavat, paloalueiden rajat
  • asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, tuulensuojalevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat
  • lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat
  • bitumituotteet: liimat, huopakatteet,  vedeneristysaineet, bitumimaalit
  • muut tuotteet: tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit, asbestipahvi.

Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestilajeja ovat krysotiili, antofylliitti, amosiitti, krokidoliitti ja tremoliitti. Asbestia esiintyy puhtaana asbestina ja muihin aineisiin sidottuna tai sekoitettuna.

Asbesti täytyy paikallistaa etukäteen asbestikartoituksessa. Asbestikartoituksessa selvitetään myös rakenteissa olevan asbestin ja sitä sisältävien materiaalien pölyävyys käsiteltäessä tai purettaessa. Erityisen pöliseviä ja sen takia purussa haitallisimpia ovat ruiskutettu asbesti ja lämmöneristemassat. Huomattavasti vähemmän pölyävät vinyyliasbestilaatat, bitumituotteet ja asbestisementti.

Asbestin tunnistaminen perustuu

  • rakennuksen rakentamisen, korjaamisen ja kunnossapidon asiakirjoihin, joista selvitetään käytetyt materiaalit ja tarvikkeet sekä tuotenimet
  • tietoihin em. toimenpiteiden ajankohtana käytettyjen tarvikkeiden ja materiaalien asbestipitoisuuksista
  • asbestikartoittajan kohteessa tekemään tutkimukseen
  • materiaalista tai rakenteesta otetun näytteen laboratoriotutkimukseen.

Purkuvaiheessa kuitenkin törmätään usein kartoittamattomaan, rakenteissa piilossa olevaan asbestiin. Rakennustyömaan vastaavan työnjohdon täytyy osata varautua yllätyksiin asbestin osalta ja muuttaa tarvittaessa normaali rakennuspurku asbestityöksi.

Terveys- ja turvallisuusvaikutukset

Asbestikuidut ovat ohuita, noin 0,05–3 µm:n paksuisia kuituja, ja ne pääsevät keuhkoissa keuhkorakkuloihin asti. Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia.

Asbestipölylle altistuminen aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhkopussin mesoteliomaa sekä eräitä muita sairauksia ja keuhkomuutoksia. Asbestin aiheuttamilla sairauksilla on pitkä, 10–50 vuoden viive altistumisen alkamisesta sairauden ilmenemiseen. Tupakointi lisää keuhkosyöpään sairastumisriskiä.

Kun asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja ja rakenteita puretaan, muodostuvassa pölyssä on runsaasti asbestikuituja, esimerkiksi putkieristeiden purussa monikymmenkertaisesti sallittu pitoisuus. Tämän takia asbestipurussa tarvitaan aina tehokkaat hengityksensuojaimet työntekijän suojaamiseksi.

Työpaikan ilman asbestipitoisuuden tulee olla mahdollisimman vähäinen, mutta kuitenkin pienempi kuin 0,1 kuitua/cm3 mitattuna tai laskettuna kahdeksan tunnin vertailuajalle. Työntekijän hengitysilman asbestipölypitoisuus ei saa tätä raja-arvoa ylittää (VNp 1380/1994, 10 §).